Tervetuloa tutustumaan Forssan historiaan!

Kuvakaappaus Forssan historia sivuston etusivusta.

Tutustu Forssan historiasivustoon osoitteessa: https://historia.forssa.fi/.

Sivuston aikajana toimii haitarimallina eli vuosisadoista avautuvat vuosikymmenet, joiden kautta pääset tutustumaan vuosittaisiin tapahtumiin. Aikajanalle on koottu suuria ja pieniä hetkiä Forssan kiehtovasta ja ainutlaatuisesta historiasta tekstein, kuvin ja videoin.


FORSSA - EUROOPPALAINEN TEKSTIILIKAUPUNKI

Axel Wilhelm Wahren

Kuhalankosken partaalle Loimijoen varteen rakentui 1800-luvun puolivälistä lähtien tehdasyhdyskunta, joka myöhemmin antoi nimen myös uudelle paikkakunnalle – Forssa. Yhtiön perusti v. 1847 ruotsalainen Axel Wilhelm Wahren (1814 – 1885), värjärimestari, joka ehti kisällinvuosiensa aikana kiertää laajalti Eurooppaa tutustumassa tekstiiliteollisuuden uutuuksiin. Wahren saapui Suomeen vuonna 1838 ja vuokrasi Jokioisten Verkatehtaan, jota johti lähes 10 vuoden ajan.

Forssasta tuli Wahrenin elämäntyö. Hän kehitti Forssasta aikansa ihanteiden mukaisen tehdasyhdyskunnan, johon kuului teollisuuslaitosten lisäksi työväen asuntoja, koulu ja hyvin hoidetut kartano, puisto ja puutarha.

Ensimmäisenä toimintansa aloitti Kuhalankosken partaalle rakennettu puuvillakehräämö vuonna 1849, seuraavaksi käynnistyi Wiksbergin kutomon toiminta vuonna 1856. Wiksbergin puolen viimeistämöön perustettiin vuonna 1861 ensimmäinen teollinen kangaspaino-osasto Suomessa. Forssan tehtaat saivat kotimaisen kilpailijan painokankaiden valmistuksessa vasta vuonna 1926, kun Porin puuvilla laajensi toimintaansa.

1800-luvun teollisuus-Forssa oli monessa hyvänä esimerkkinä. Tehtaan terveydenhuolto, harrastus- ja koulutusmahdollisuudet olivat ajan oloihin nähden hyvin järjestettyjä. Tehdasyhtiö toi Forssaan arvostettua arkkitehtuuria, aikansa teollisuusrakentamisen huippua Ruotsista ja Englannista. Menestyvä teollisuus sekä mahdollisti taiteen suosimisen että kiinnosti kulttuuriväkeä, ja monen keskeisen taiteilijan tie kulki Forssan kautta. Työväestö järjestäytyi suotuisissa oloissa ja Forssan kokous eli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustamiskokous vuonna 1903 vei Forssan historiankirjoihin työväenliikkeen johtavana paikkakuntana. Forssan kokouksen keskeiset tavoitteet toimivat puolueen virallisena ohjelmana aina vuoteen 1952.

Vuonna 1934 Forssa-yhtiöt fuusioituivat Finlayson Oy:n kanssa, ja syntyi Finlayson Forssa Oy. Yhtiön pääkonttori menetettiin Tampereelle, mutta Forssan asema suurimenekkisten arjen käyttökankaiden valmistajana vahvistui, sillä Finlayson keskitti kankaan painamisen kokonaan Forssaan.

1970-luvulta lähtien tekstiiliteollisuuden merkitys paikkakunnalla väheni. Kehräämön toiminta loppui 1981, kutomon 1996. Viimeiset metrit kangasta painettiin 2009 syksyllä. Forssalaisen painokankaan esimerkkeihin vuosien varrelta voi tutustua Forssan museon Kuoseja kaikille-hakemistossa.

Tekstiilituotannon muisto säilyy arjessa monella tapaa. Kehräämön alueella toimii nykyisin kulttuurin, koulutuksen ja vapaa-ajan toimijoita, Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan kampus ja lukuisia yrityksiä. Kutomon alueelle on kasvanut liike-elämän ja hyvinvointipalveluiden keskus. 

Moderni Forssa

1960-luvulla kaupunkikuva alkoi muuttua. Armas Puolimatka perusti Forssaan Rakennusvalmiste Oy:n ja alkoi kehittää voimallisesti elementtirakentamista. Kaupungin keskusta sai pian modernin 1970-luvun ilmeen ja erityisesti nykyisen torin ympäristö muuttui.

Forssan kartanon navetat väistyivät ultramodernin Centrum-Forssamarket kaksoistavaratalon - nykyisen Kartanokeskus-liikekeskuksen - tieltä ja forssalaisten kaipaama Säästöpankin v. 1917 valmistunut "piparkakkutalo" purettiin tulevan Torikeskuksen alta.

Forssamarket mainos